tiistai 2. toukokuuta 2017

Huhtikuun kuukauden kirja: Oonko ihan normaali?

Huhtikuun kuukauden kirjana oli uuden Normaali-trilogian aloittava Holly Bournen Oonko ihan normaali? Kirja kertoo mielenterveysongelmista, feminismistä ja ystävyydestä. 

Evie on 16-vuotias tyttö, joka on kolmen vuoden ajan taistellut pakko-oireista häiriötä (OCD) vastaan. Hän lopettelee lääkitystään ja aloittaa lukion ensimmäisen luokan. Uudessa koulussa hän tuntee voivansa aloittaa uuden elämän, sillä siellä häntä ei tunneta "tyttönä, joka sekosi".

Evie laatii itselleen listan siitä, millaista elämää hän haluaa uuden alun myötä elää:

"1. Älä anna kenenkään koulussa saada selville tiedät-kyllä-mitä
2. Aloita normaali elämä ja ota muut kiinni kaikessa, mikä on mennyt ohi viimeisen kolmen vuoden aikana.
Normaali elämä 16-vuotiaana =
 * Koulu
 *Ystäviä (jotka eivät hylkää mua koska olen liian rasittava)
 *Poikaystävä? Eka suudelma edes?
 * Bileitä? Kivaa?"
(Oonko ihan normaali? s. 5).
 
Evie tutustuu koulussa taiteelliseen punatukkaiseen Amberiin ja löytää uudelleen ystävyyden lapsuudenkaverinsa, räväkän feministin Lottien, kanssa. Samalla Evie haluaisi kovasti löytää poikaystävän -  jonkun joka saisi hänet tuntemaan itsensä normaaliksi.
 
Deittailu  tuo kuitenkin Evien elämään pettymyksiä ja stressiä, joista hänellä ei vielä ole edellytyksiä selviytyä. Pahat ajatukset valtaavat uudelleen Evien mielen ja pakkomielteet palaavat. Mutta kuinka perhe ja ystävät voivat auttaa Evietä, kun hän ei halua kertoa ongelmistaan kenellekään?

Kirja kertoo tärkeistä aiheista: mielenterveydenongelmista ja halusta olla normaali. Suurin osahan meistä haluaa olla normaali - mutta miten se oikeastaan määritellään ja kuka sen määrittelee? Bourne kirjoittaa vakavista aiheista hauskasti ja sortumatta saarnaamaan. Kirja sopii hyvin sekä nuorille että nuorten vanhemmille. 

Trilogian toinen osa, Mikä kaikki voi mennä pieleen? ilmestyy heinäkuussa.

                                                  
                                                                Kuva: Jonny Donovan

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti