keskiviikko 31. elokuuta 2016

Dumplin - isosti tai ei ollenkaan

Elokuun kirjana oli Julie Murphyn teos Dumplin. Willowdean Dickson eli Will on lihava ja sinut asian kanssa. Willin jenkkakahvat eivät häiritse myöskään hänen ystäviään. Kun työkaveri Bo ihastuu Williin, Will huomaa ensi kertaa olevansa epävarma omasta kehostaan.

Willin äiti on vuosittain mukana järjestämässä paikkakunnan missikisoja. Äiti muistuttaa aina Williä mahtuvansa edelleen samaan iltapukuun kuin mikä hänellä oli päällään sinä päivänä kun hänet kruunattiin missiksi. Arvata saattaa äidin huomauttelevan aina sivulauseissa Williä tämän kiloista ja kääntävän televisiosta aina laihdutusohjelmakanavan Williä varten. Will antaa äidin laihdutuspuheet mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

Will saa idean osallistua missikisoihin ihan vain protestina. Pari muuta ei-niin-missivartaloista Willin koulukaveria päättää myös ottaa osaa missikisoihin. Willin yllätykseksi ja pettymykseksi hänen paras kaverinsa Ellen täyttää myös ilmoittautumislomakkeen. Ellenillä kun on oikeasti mahdollisuus voittaa. Miten käy ikuiselle ystävyydelle?

Dumplin on paljon muutakin kuin kertomus missikisoihin valmistautuvasta Willistä ja hänen kavereistaan. Ennen kaikkea Dumplin on tarina äidin ja tyttären suhteesta ja oman itsensä hyväksymisestä. Kirja antaa ajattelemisen aihetta itse kullekin.

Mitä sinä pidit kirjasta?

Kirjan luettuani vietin tovin jos toisenkin kuuntelemalla Dolly Partonia. Tiedät kyllä miksi luettuasi kirjan.


Dolly Parton - Jolene

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti